Uskoisin, että kellon käyttömukavuuden kannalta rannekkeella on paljon merkitystä. Monet puolet ainakin viittaavat siihen. Seuraavaksi muutamia ajatuksellisia huomioita: Kätevä ottaa ja laittaa. Kellon laittaminen tai poisottaminen ei jää tekemättä kun sen aika on. Toisaalta kello ei putoakaan niin helposti, kun kellon käsittely on kätevää. Ja jos kellon avausmekanismi on sopivan monimutkainen mutta helppokäyttöinen, laatua henkivä, kestävä, kätevä ja erikoinen, se herättää ihastusta ja kunnioitusta valmistajaa ja suunnittelijaansa kohtaan. Ja mahdollistaa sen kalliin hinnan perustelun. Näin kai kalliit hinnat itselleen voi aina perustella.
Rannekkeen materiaali. Normaalisti rannekkeet ovat joko metallista tai nahkasta. Nahkarannekkeen koko on nopea säätää ja luonnollisena materiaalina se on mukava monissa tilanteissa. Nahkaranneke voi kuitenkin kulua ja se imee vettä kosteutta itseensä. Metalliselle riittää taas pelkkä pesu hikisenkin menon jälkeen.
Käytännölliset huomiot
Kun pidän kelloa ranteessa, se pyrkii kokoajan kiertymään – se ei pysy keskellä rannetta vaan sitä tekee mieli vähän väliä kääntää itseeni päin – siis aukipäin jos ranneke olisi kädessäni jengoilla. Olen tullut siihen päätelmään, että nahkarannekkeeni solki-puolikas on liian lyhyt minulle, koska joudun laittamaan rannekkeen viimeiseen reikään. En tiedä mikä on järki, mutta vaikuttaisi, että solki pyrkii ranteen keskelle kämmenpuolella.
Kelloliikkeestä sitten hankin itselleni parilla kympillä uuden. Jälkikäteen tuntui, että ostin vähän liian helpolla. Uusi ranneke on komeampi kyllä. Vanhassa käytettiin viimeistä reikää, tässä uudessa sama tiukkuus tulee toiseksi viimeisessä…
Aleksanterin kadulla oli sitten oikeata tarjontaa kelloista, rannekkeista ja asiantuntemusta. Myyjä esitteli minulle Omegan aitoja suolaisen hintaisia rannekkeita ja oli sitä mieltä, että minulle kuuluu pidemmän tyyppinen ranneke. Samalla tuli vähän urkittua hintoja uusille. Lupasi reilun alennuksen listahintoihin verrattuna. Joko väläytti alennusta nyt kun en juuri ollut ostamassa tai sitten kellokauppa on henkilökohtaisen ulkomaantuonnin puristuksessa.
Tunnisteet: kellopäiväkirja